Tampereen yliopiston koordinaattorin mukaan Tampereen yliopisto ei pysty siirtymään kokonaan vihreään sähköön: "Hänen mukaansa yliopistolla on muutamien erillisten tilojen osalta sähkösopimus Tampereen sähkölaitoksen kanssa ja näissä tiloissa voitaisiin pilottihankkeena ottaa ekosähkö käyttöön."
http://www.tampereensahkolaitos.fi/internet/Yksityisasiakas/S%c3%a4hk%c3%b6n+myynti/Vihrea+jalanjalki.htm
Tampereen sähkö siirtyy ensi vuoden alusta vihreään sähköön yksityisasiakkaiden osalta. Se on iso muutos. Isompi määrä vihreää sähöä virtaa kuin mitä Tampereen yliopisto tarvitsee. Siksi on turha ajatus, etteikö vihreään sähköön voitaisi siirtyä
http://www.tampereensahkolaitos.fi/internet/Yksityisasiakas/S%c3%a4hk%c3%b6n+myynti/Vihrea+jalanjalki.htm
Vihreää sähköä on tietysti monenlaista: vesivoimakaan ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Tuulivoima on paras vaihtoehdoista. Sen leviäminen Suomeen ei riipu pelkästään tuuliolosuhteista (jotka toki eivät ole parhaat mahdolliset Suomessa), vaan tahtotilasta: kyvystä keksiä luovia ratkaisuja. Rakentamaton tuulivoimapotentiaali on vielä erittäin laaja.
Saturday, October 24, 2009
Wednesday, October 21, 2009
Mitä tapahtuu opintotuelle?
Tänään Yleisradio uutisoi seuraavaa:
"Opintotuen uudistamista pohtivan työryhmän tehtävänä on keksiä keinot, joiden avulla opiskelijat saadaan nykyistä nopeammin kouluista työelämään."
"Myös opintojen edistymistä halutaan seurata nykyistä tarkemmin. Rantalan mukaan työryhmä on pohtinut, pitäisikö opintotuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää korottaa.
- Olemme miettineet paljon sitä, ovatko nämä vaatimukset kohdallaan. Tällä hetkellä opiskelijalta vaaditaan 4,8 suoritettua opintopistettä per tukikuukausi, mikä ei ole ihan samalla viivalla opiskelun tavoiteaikojen kanssa, Rantala sanoo."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/opintotukeen_kaavaillaan_merkittavia_uudistuksia_1095996.html?o
Yllä on esitetty vinoutuneita yliopistopoliittisia näkökantoja. Ne voidaan vielä oikaista. Valtiosihteeri Rantala "pohtii", väittää Yle. Verbi "pohtia" tarkoittaa harkittua, ajatuksen kanssa hidasta mietintää monelta eri kantilta. Pohdinta ei ole nopea tai dynaaminen prosessi. Sen sijaan Rantala ja "työryhmä" ajavat nopeasti linjaa, joka vaikuttaa huonontavasti paitsi opiskelijoiden stressitasoon ja oppimiseen myös koko suomalaisen sivistyksen laatuun. Tieto ei ole informaatiota. Se ei siirry bittivirrassa, vaan vaatii ajattelua. Nopean informaation pinnallinen omaksuminen ei paranna työsuoritusta tai tulosta. "Työryhmän" motiivi on nopeuttaa opintoja. Motiivi on väärä, ja ajattelematon.
Hyvä idea sen sijaan on se, että opintotukea jaetaan eri summia opiskelun eri vaiheissa. Valitettavasti se on ainoita hyviä ideoita, joita työryhmä on keksinyt.
"Opintotukityöryhmän puheenjohtaja Marcus Rantala lupaa kuitenkin, että itse opintorahaa ei olla ajamassa alas." Puheenjohtaja "lupaa". Rantalan retoriikka on ylimielistä: luvataan, että ei tapeta, mutta mahdollisesti kidutetaan hengiltä. Luultavasti "pohtimisella" tarkoitetaankin Ylen artikkelissa verbin "pohtia" toista vanhaa merkitystä, nimittäin "puhdistamista". Tiedostava opiskelija ei anna nopean suoriutumisen vaateelle periksi, vaan pyrkii vaikuttamaan päinvastiseen: opintotuen nousuun ja opintoaikojen pidentymiseen.
Yliopiston on taisteltava putkitutkintojen kulttuuria vastaan urheasti. Pyörä pyörii jo nyt niin nopeaa, etteivät oravatkaan pysy siinä mukana. Hidastetaan. Annetaan nuorten opiskelijoiden ajatella ja elää.
"Opintotuen uudistamista pohtivan työryhmän tehtävänä on keksiä keinot, joiden avulla opiskelijat saadaan nykyistä nopeammin kouluista työelämään."
"Myös opintojen edistymistä halutaan seurata nykyistä tarkemmin. Rantalan mukaan työryhmä on pohtinut, pitäisikö opintotuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää korottaa.
- Olemme miettineet paljon sitä, ovatko nämä vaatimukset kohdallaan. Tällä hetkellä opiskelijalta vaaditaan 4,8 suoritettua opintopistettä per tukikuukausi, mikä ei ole ihan samalla viivalla opiskelun tavoiteaikojen kanssa, Rantala sanoo."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/opintotukeen_kaavaillaan_merkittavia_uudistuksia_1095996.html?o
Yllä on esitetty vinoutuneita yliopistopoliittisia näkökantoja. Ne voidaan vielä oikaista. Valtiosihteeri Rantala "pohtii", väittää Yle. Verbi "pohtia" tarkoittaa harkittua, ajatuksen kanssa hidasta mietintää monelta eri kantilta. Pohdinta ei ole nopea tai dynaaminen prosessi. Sen sijaan Rantala ja "työryhmä" ajavat nopeasti linjaa, joka vaikuttaa huonontavasti paitsi opiskelijoiden stressitasoon ja oppimiseen myös koko suomalaisen sivistyksen laatuun. Tieto ei ole informaatiota. Se ei siirry bittivirrassa, vaan vaatii ajattelua. Nopean informaation pinnallinen omaksuminen ei paranna työsuoritusta tai tulosta. "Työryhmän" motiivi on nopeuttaa opintoja. Motiivi on väärä, ja ajattelematon.
Hyvä idea sen sijaan on se, että opintotukea jaetaan eri summia opiskelun eri vaiheissa. Valitettavasti se on ainoita hyviä ideoita, joita työryhmä on keksinyt.
"Opintotukityöryhmän puheenjohtaja Marcus Rantala lupaa kuitenkin, että itse opintorahaa ei olla ajamassa alas." Puheenjohtaja "lupaa". Rantalan retoriikka on ylimielistä: luvataan, että ei tapeta, mutta mahdollisesti kidutetaan hengiltä. Luultavasti "pohtimisella" tarkoitetaankin Ylen artikkelissa verbin "pohtia" toista vanhaa merkitystä, nimittäin "puhdistamista". Tiedostava opiskelija ei anna nopean suoriutumisen vaateelle periksi, vaan pyrkii vaikuttamaan päinvastiseen: opintotuen nousuun ja opintoaikojen pidentymiseen.
Yliopiston on taisteltava putkitutkintojen kulttuuria vastaan urheasti. Pyörä pyörii jo nyt niin nopeaa, etteivät oravatkaan pysy siinä mukana. Hidastetaan. Annetaan nuorten opiskelijoiden ajatella ja elää.
Tuesday, October 20, 2009
Sunday, October 18, 2009
Miten taata opiskelijoille mahdollisuus opiskeluun?
Yksi ViVan keskeisiä vaaliteesejä on, että opintotuesta on siirryttävä perustuloon. Perustulon pitää mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ilman työntekoa. Mutta kuinka perustulo olisi mahdollinen konkretian tasolla? Onko se mahdollinen? Mitä ongelmia ajatuksessa on?
Kansantaloustieteilijä huomauttaisi tähän heti, että vaikkapa 1000 euron perustulolla veroprosentti nousisi sen jälkeen aika hurjiin lukemiin.
Vastaan tähän: Perustuloa voitaisiin verottaa niin, etteivät työtulot
heti joutuisi noin kovan verotuksen alle.
Opiskelijoiden kukkarolle perustulo olisi riittävän iso erä, myös niille jotka maksavat vuokransa yksityisille. Kuten opiskelijat tietävät, vuokrataso yksityisiltä vuokratuille yksiöille ja kaksioille pelkästään Tampereella keikkuu 500-700 euron korvilla. Opiskelija-asuntoloissakin se on lähemmäs 300.
Yksi yleisempi peruste, joka hyödyttää sekä työttömiä että opiskeiloita on seuraava: Kun meillä on perustulo, ei tarvittaisi kuin yksi luukku, eikä monimutkaista byrokratiaa.
Kyseessä on siis samalla kertaa radikaali, että toimiva idea. Tunnetusti jotkin Suomalaiset puoleet ajavat ja ovat ajaneet perustuloa. Tämä yksi järkevä esimerkki siitä, miten valtakunnan tason politiikka voisi parantaa opiskelijoiden asemaa. Relaatio on symmetrinen: myös paineen lisääminen tähän suuntaan yliopistopolitiikan tasolla voisi saada keskustelua aikaan aiheesta.
Kansantaloustieteilijä huomauttaisi tähän heti, että vaikkapa 1000 euron perustulolla veroprosentti nousisi sen jälkeen aika hurjiin lukemiin.
Vastaan tähän: Perustuloa voitaisiin verottaa niin, etteivät työtulot
heti joutuisi noin kovan verotuksen alle.
Opiskelijoiden kukkarolle perustulo olisi riittävän iso erä, myös niille jotka maksavat vuokransa yksityisille. Kuten opiskelijat tietävät, vuokrataso yksityisiltä vuokratuille yksiöille ja kaksioille pelkästään Tampereella keikkuu 500-700 euron korvilla. Opiskelija-asuntoloissakin se on lähemmäs 300.
Yksi yleisempi peruste, joka hyödyttää sekä työttömiä että opiskeiloita on seuraava: Kun meillä on perustulo, ei tarvittaisi kuin yksi luukku, eikä monimutkaista byrokratiaa.
Kyseessä on siis samalla kertaa radikaali, että toimiva idea. Tunnetusti jotkin Suomalaiset puoleet ajavat ja ovat ajaneet perustuloa. Tämä yksi järkevä esimerkki siitä, miten valtakunnan tason politiikka voisi parantaa opiskelijoiden asemaa. Relaatio on symmetrinen: myös paineen lisääminen tähän suuntaan yliopistopolitiikan tasolla voisi saada keskustelua aikaan aiheesta.
Subscribe to:
Posts (Atom)
