Eilen työministeri Sinnemäki vieraili yliopistolla. ViVan ehdokkaat kysyivät aktiivisesti tapahtuman aiheesta: työllistymisestä yliopistosta valmistuttua. Itse esitin kysymyksen siitä, millaisia ratkaisuja työministerillä on korkeakoulutettujen työllistymisestä yliopistoon, joka on useimmiten alipalkattua pätkätyötä. Vastaukseksi työministeri viittasi apurhatutkijoiden eläkeparannukseen, ja sanoi, että monet menevät ulkomaille.
Tänään alkoivat vaalit: Muistakaa äänestää!
*Edustajistovaalien varsinaiset vaalipäivät 3.-4.11.2009*
Huomenna ja ylihuomenna äänestetään Tamyn edustajistovaaleissa,
äänestyspaikat ja niiden aukioloajat löytyvät osoitteesta
http://www.tamy.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=457&Itemid=1 Sopivan ehdokkaan etsimiseen antaa apua SYL:n vaalikone osoitteessa
https://www.lyyra.fi/edustajistovaalit
ja ehdokasluettelo osoitteessa
http://www.tamy.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=458&Itemid=1 Juvenes tarjoaa uurnilla äänestäneille pullakaffet, pullakaffelipukkeen
saa äänestyspaikalta!
Tuesday, November 3, 2009
Monday, November 2, 2009
Esteettömyys, lastenvaunut ja rullatuoli yliopistolla
Kuten edellä olen puhunut, esteettömyys on iso ongelma Tampereen yliopiston tiloissa. Lastenvaunuilla liikkuminen Päätalolta Pinni B:hen on yhden sortin "salatiedettä", kuten yksi lastenrattaiden kanssa liikkuva kaverini totesi.
Luulisi, että putki, joka yhdistää Pinni B:tä ja Päätaloa auttaisi, mutta sielläkin on kynnyksiä. Sähköovet avautuvat, mutta niissäkin on kynnyksiä. Kapeat käytävät ja avautumattomat sähköovet voivat olla pulmallisia, kuten yksi yliopistolla lastenrattaita liikutteleva isä totesi taannoin:
"- - pinni b:ssä b-osan kapeat käytävät aiheuttavat rajoituksensa lastenrattaiden kanssa liikkuville. Jotkut ovet eivät toimi automaattisesti - esim. amican sisäänkäynti."
Tällä viikolla on tiedotustilaisuus Linnan esteettömyyden kartoituksesta 5.11.
https://intrawww.uta.fi/yksikot/hallinto/tiedotus/iiris/1009b/2210a.html
Luulisi, että putki, joka yhdistää Pinni B:tä ja Päätaloa auttaisi, mutta sielläkin on kynnyksiä. Sähköovet avautuvat, mutta niissäkin on kynnyksiä. Kapeat käytävät ja avautumattomat sähköovet voivat olla pulmallisia, kuten yksi yliopistolla lastenrattaita liikutteleva isä totesi taannoin:
"- - pinni b:ssä b-osan kapeat käytävät aiheuttavat rajoituksensa lastenrattaiden kanssa liikkuville. Jotkut ovet eivät toimi automaattisesti - esim. amican sisäänkäynti."
Tällä viikolla on tiedotustilaisuus Linnan esteettömyyden kartoituksesta 5.11.
https://intrawww.uta.fi/yksikot/hallinto/tiedotus/iiris/1009b/2210a.html
Saturday, October 24, 2009
Vihreää energiaa yliopistolle
Tampereen yliopiston koordinaattorin mukaan Tampereen yliopisto ei pysty siirtymään kokonaan vihreään sähköön: "Hänen mukaansa yliopistolla on muutamien erillisten tilojen osalta sähkösopimus Tampereen sähkölaitoksen kanssa ja näissä tiloissa voitaisiin pilottihankkeena ottaa ekosähkö käyttöön."
http://www.tampereensahkolaitos.fi/internet/Yksityisasiakas/S%c3%a4hk%c3%b6n+myynti/Vihrea+jalanjalki.htm
Tampereen sähkö siirtyy ensi vuoden alusta vihreään sähköön yksityisasiakkaiden osalta. Se on iso muutos. Isompi määrä vihreää sähöä virtaa kuin mitä Tampereen yliopisto tarvitsee. Siksi on turha ajatus, etteikö vihreään sähköön voitaisi siirtyä
http://www.tampereensahkolaitos.fi/internet/Yksityisasiakas/S%c3%a4hk%c3%b6n+myynti/Vihrea+jalanjalki.htm
Vihreää sähköä on tietysti monenlaista: vesivoimakaan ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Tuulivoima on paras vaihtoehdoista. Sen leviäminen Suomeen ei riipu pelkästään tuuliolosuhteista (jotka toki eivät ole parhaat mahdolliset Suomessa), vaan tahtotilasta: kyvystä keksiä luovia ratkaisuja. Rakentamaton tuulivoimapotentiaali on vielä erittäin laaja.
http://www.tampereensahkolaitos.fi/internet/Yksityisasiakas/S%c3%a4hk%c3%b6n+myynti/Vihrea+jalanjalki.htm
Tampereen sähkö siirtyy ensi vuoden alusta vihreään sähköön yksityisasiakkaiden osalta. Se on iso muutos. Isompi määrä vihreää sähöä virtaa kuin mitä Tampereen yliopisto tarvitsee. Siksi on turha ajatus, etteikö vihreään sähköön voitaisi siirtyä
http://www.tampereensahkolaitos.fi/internet/Yksityisasiakas/S%c3%a4hk%c3%b6n+myynti/Vihrea+jalanjalki.htm
Vihreää sähköä on tietysti monenlaista: vesivoimakaan ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Tuulivoima on paras vaihtoehdoista. Sen leviäminen Suomeen ei riipu pelkästään tuuliolosuhteista (jotka toki eivät ole parhaat mahdolliset Suomessa), vaan tahtotilasta: kyvystä keksiä luovia ratkaisuja. Rakentamaton tuulivoimapotentiaali on vielä erittäin laaja.
Wednesday, October 21, 2009
Mitä tapahtuu opintotuelle?
Tänään Yleisradio uutisoi seuraavaa:
"Opintotuen uudistamista pohtivan työryhmän tehtävänä on keksiä keinot, joiden avulla opiskelijat saadaan nykyistä nopeammin kouluista työelämään."
"Myös opintojen edistymistä halutaan seurata nykyistä tarkemmin. Rantalan mukaan työryhmä on pohtinut, pitäisikö opintotuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää korottaa.
- Olemme miettineet paljon sitä, ovatko nämä vaatimukset kohdallaan. Tällä hetkellä opiskelijalta vaaditaan 4,8 suoritettua opintopistettä per tukikuukausi, mikä ei ole ihan samalla viivalla opiskelun tavoiteaikojen kanssa, Rantala sanoo."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/opintotukeen_kaavaillaan_merkittavia_uudistuksia_1095996.html?o
Yllä on esitetty vinoutuneita yliopistopoliittisia näkökantoja. Ne voidaan vielä oikaista. Valtiosihteeri Rantala "pohtii", väittää Yle. Verbi "pohtia" tarkoittaa harkittua, ajatuksen kanssa hidasta mietintää monelta eri kantilta. Pohdinta ei ole nopea tai dynaaminen prosessi. Sen sijaan Rantala ja "työryhmä" ajavat nopeasti linjaa, joka vaikuttaa huonontavasti paitsi opiskelijoiden stressitasoon ja oppimiseen myös koko suomalaisen sivistyksen laatuun. Tieto ei ole informaatiota. Se ei siirry bittivirrassa, vaan vaatii ajattelua. Nopean informaation pinnallinen omaksuminen ei paranna työsuoritusta tai tulosta. "Työryhmän" motiivi on nopeuttaa opintoja. Motiivi on väärä, ja ajattelematon.
Hyvä idea sen sijaan on se, että opintotukea jaetaan eri summia opiskelun eri vaiheissa. Valitettavasti se on ainoita hyviä ideoita, joita työryhmä on keksinyt.
"Opintotukityöryhmän puheenjohtaja Marcus Rantala lupaa kuitenkin, että itse opintorahaa ei olla ajamassa alas." Puheenjohtaja "lupaa". Rantalan retoriikka on ylimielistä: luvataan, että ei tapeta, mutta mahdollisesti kidutetaan hengiltä. Luultavasti "pohtimisella" tarkoitetaankin Ylen artikkelissa verbin "pohtia" toista vanhaa merkitystä, nimittäin "puhdistamista". Tiedostava opiskelija ei anna nopean suoriutumisen vaateelle periksi, vaan pyrkii vaikuttamaan päinvastiseen: opintotuen nousuun ja opintoaikojen pidentymiseen.
Yliopiston on taisteltava putkitutkintojen kulttuuria vastaan urheasti. Pyörä pyörii jo nyt niin nopeaa, etteivät oravatkaan pysy siinä mukana. Hidastetaan. Annetaan nuorten opiskelijoiden ajatella ja elää.
"Opintotuen uudistamista pohtivan työryhmän tehtävänä on keksiä keinot, joiden avulla opiskelijat saadaan nykyistä nopeammin kouluista työelämään."
"Myös opintojen edistymistä halutaan seurata nykyistä tarkemmin. Rantalan mukaan työryhmä on pohtinut, pitäisikö opintotuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää korottaa.
- Olemme miettineet paljon sitä, ovatko nämä vaatimukset kohdallaan. Tällä hetkellä opiskelijalta vaaditaan 4,8 suoritettua opintopistettä per tukikuukausi, mikä ei ole ihan samalla viivalla opiskelun tavoiteaikojen kanssa, Rantala sanoo."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/opintotukeen_kaavaillaan_merkittavia_uudistuksia_1095996.html?o
Yllä on esitetty vinoutuneita yliopistopoliittisia näkökantoja. Ne voidaan vielä oikaista. Valtiosihteeri Rantala "pohtii", väittää Yle. Verbi "pohtia" tarkoittaa harkittua, ajatuksen kanssa hidasta mietintää monelta eri kantilta. Pohdinta ei ole nopea tai dynaaminen prosessi. Sen sijaan Rantala ja "työryhmä" ajavat nopeasti linjaa, joka vaikuttaa huonontavasti paitsi opiskelijoiden stressitasoon ja oppimiseen myös koko suomalaisen sivistyksen laatuun. Tieto ei ole informaatiota. Se ei siirry bittivirrassa, vaan vaatii ajattelua. Nopean informaation pinnallinen omaksuminen ei paranna työsuoritusta tai tulosta. "Työryhmän" motiivi on nopeuttaa opintoja. Motiivi on väärä, ja ajattelematon.
Hyvä idea sen sijaan on se, että opintotukea jaetaan eri summia opiskelun eri vaiheissa. Valitettavasti se on ainoita hyviä ideoita, joita työryhmä on keksinyt.
"Opintotukityöryhmän puheenjohtaja Marcus Rantala lupaa kuitenkin, että itse opintorahaa ei olla ajamassa alas." Puheenjohtaja "lupaa". Rantalan retoriikka on ylimielistä: luvataan, että ei tapeta, mutta mahdollisesti kidutetaan hengiltä. Luultavasti "pohtimisella" tarkoitetaankin Ylen artikkelissa verbin "pohtia" toista vanhaa merkitystä, nimittäin "puhdistamista". Tiedostava opiskelija ei anna nopean suoriutumisen vaateelle periksi, vaan pyrkii vaikuttamaan päinvastiseen: opintotuen nousuun ja opintoaikojen pidentymiseen.
Yliopiston on taisteltava putkitutkintojen kulttuuria vastaan urheasti. Pyörä pyörii jo nyt niin nopeaa, etteivät oravatkaan pysy siinä mukana. Hidastetaan. Annetaan nuorten opiskelijoiden ajatella ja elää.
Tuesday, October 20, 2009
Sunday, October 18, 2009
Miten taata opiskelijoille mahdollisuus opiskeluun?
Yksi ViVan keskeisiä vaaliteesejä on, että opintotuesta on siirryttävä perustuloon. Perustulon pitää mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ilman työntekoa. Mutta kuinka perustulo olisi mahdollinen konkretian tasolla? Onko se mahdollinen? Mitä ongelmia ajatuksessa on?
Kansantaloustieteilijä huomauttaisi tähän heti, että vaikkapa 1000 euron perustulolla veroprosentti nousisi sen jälkeen aika hurjiin lukemiin.
Vastaan tähän: Perustuloa voitaisiin verottaa niin, etteivät työtulot
heti joutuisi noin kovan verotuksen alle.
Opiskelijoiden kukkarolle perustulo olisi riittävän iso erä, myös niille jotka maksavat vuokransa yksityisille. Kuten opiskelijat tietävät, vuokrataso yksityisiltä vuokratuille yksiöille ja kaksioille pelkästään Tampereella keikkuu 500-700 euron korvilla. Opiskelija-asuntoloissakin se on lähemmäs 300.
Yksi yleisempi peruste, joka hyödyttää sekä työttömiä että opiskeiloita on seuraava: Kun meillä on perustulo, ei tarvittaisi kuin yksi luukku, eikä monimutkaista byrokratiaa.
Kyseessä on siis samalla kertaa radikaali, että toimiva idea. Tunnetusti jotkin Suomalaiset puoleet ajavat ja ovat ajaneet perustuloa. Tämä yksi järkevä esimerkki siitä, miten valtakunnan tason politiikka voisi parantaa opiskelijoiden asemaa. Relaatio on symmetrinen: myös paineen lisääminen tähän suuntaan yliopistopolitiikan tasolla voisi saada keskustelua aikaan aiheesta.
Kansantaloustieteilijä huomauttaisi tähän heti, että vaikkapa 1000 euron perustulolla veroprosentti nousisi sen jälkeen aika hurjiin lukemiin.
Vastaan tähän: Perustuloa voitaisiin verottaa niin, etteivät työtulot
heti joutuisi noin kovan verotuksen alle.
Opiskelijoiden kukkarolle perustulo olisi riittävän iso erä, myös niille jotka maksavat vuokransa yksityisille. Kuten opiskelijat tietävät, vuokrataso yksityisiltä vuokratuille yksiöille ja kaksioille pelkästään Tampereella keikkuu 500-700 euron korvilla. Opiskelija-asuntoloissakin se on lähemmäs 300.
Yksi yleisempi peruste, joka hyödyttää sekä työttömiä että opiskeiloita on seuraava: Kun meillä on perustulo, ei tarvittaisi kuin yksi luukku, eikä monimutkaista byrokratiaa.
Kyseessä on siis samalla kertaa radikaali, että toimiva idea. Tunnetusti jotkin Suomalaiset puoleet ajavat ja ovat ajaneet perustuloa. Tämä yksi järkevä esimerkki siitä, miten valtakunnan tason politiikka voisi parantaa opiskelijoiden asemaa. Relaatio on symmetrinen: myös paineen lisääminen tähän suuntaan yliopistopolitiikan tasolla voisi saada keskustelua aikaan aiheesta.
Saturday, September 26, 2009
Stressin hallinta ja vähentäminen yliopisto-opiskelussa?
Miten voimme vähentää stressiä ja oppia hallitsemaan sitä?
Nyky-yliopisto vaatii opiskelijoilta nopeutta. Tätä ei vaadittu läheskään niin paljon 70-80 luvuilla, kun sivistysyliopistosta voitiin vielä puhua. Tällöin opiskelijoita oli toki myös vähemmän. Kun hitaan ja siten tarkan ajattelun kulttuuri on 'harvennettu' yliopistolta, samalla stressi lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan takaa hyvää tulosta opiskelussa ja oppimisessa.
Ensimmäinen hedelmällinen keino on, että Tampereen yliopistoon on saatava opintopsykologeja. Opintopsykologi on henkilö, joka auttaa selvittämään opintojen sotkuja.
Helsingin yliopistossa on viisi opintopsykologia, ja heistä on saatu todella paljon hyötyä opiskelijoille.
Toinen keino olisi edelleen kiinnittää huomiota yliopiston rakennuksien ilmeeseen, ja ottaa käyttöön tiloja. Lepohuoneita on yliopistolla, mutta nykyään ne ovat lukkojen takana, koska opiskelijat kuhertelivat lepohuoneissa. Minusta lepohuoneiden tulisi olla opiskelijoiden kaikanlaisessa käytössä. Esimerkiksi lepohuoneissa voisi pitää rentoutusta ja keskittymisharjoituksia joka kuukausi, tai jos kiinnostusta löytyy, joka viikko.
Nyky-yliopisto vaatii opiskelijoilta nopeutta. Tätä ei vaadittu läheskään niin paljon 70-80 luvuilla, kun sivistysyliopistosta voitiin vielä puhua. Tällöin opiskelijoita oli toki myös vähemmän. Kun hitaan ja siten tarkan ajattelun kulttuuri on 'harvennettu' yliopistolta, samalla stressi lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan takaa hyvää tulosta opiskelussa ja oppimisessa.
Ensimmäinen hedelmällinen keino on, että Tampereen yliopistoon on saatava opintopsykologeja. Opintopsykologi on henkilö, joka auttaa selvittämään opintojen sotkuja.
Helsingin yliopistossa on viisi opintopsykologia, ja heistä on saatu todella paljon hyötyä opiskelijoille.
Toinen keino olisi edelleen kiinnittää huomiota yliopiston rakennuksien ilmeeseen, ja ottaa käyttöön tiloja. Lepohuoneita on yliopistolla, mutta nykyään ne ovat lukkojen takana, koska opiskelijat kuhertelivat lepohuoneissa. Minusta lepohuoneiden tulisi olla opiskelijoiden kaikanlaisessa käytössä. Esimerkiksi lepohuoneissa voisi pitää rentoutusta ja keskittymisharjoituksia joka kuukausi, tai jos kiinnostusta löytyy, joka viikko.
Tuesday, September 15, 2009
Yliopisto tilana
Haluan keskittyä tässä blogissa nimenomaan Tampereen yliopiston opiskelijoiden opiskelun ja olemisen parantamiseen. Siinä onkin työtä. Aloitetaan kaikkein konkreettisemmasta: yliopistosta opiskeluympäristönä.
- Tampereen yliopisto on täynnä lukkoja. Siellä on vaikea liikkua.
- Kuinka muuten voisi ollakaan? Tällaisiahan yliopistot ovat.
- Näin ei toki ole kaikissa yliopistoissa. Esimerkiksi Kanadassa vieraillessani McMaster yliopiston keskeinen tila, student center oli auki läpi yön. Samoin Tampereen yliopistossa voisi olla opiskelijoille yhteinen tila, jossa opiskelijat vosivat vaihtaa mielipiteitään, keskustella ja tutustua toisiinsa. Ainejärjestötila Pinni A:ssa toimiikin tämäntyyppisenä paikkana. Kuitenkin se on pieni tila, kun sitä vertaa siihen, miten ulkomaisissa yliopistoissa koko yliopisto on opiskelijoiden käytössä. Kanadassa Kampus alue loi paljon kiinteämmän opiskeluympäristön muutenkin, mutta mikään ei estä soveltamasta tätä hyvää ideaa Tampereella.
En vaadi, että Tampereen yliopiston Päätalo olisi opiskelijoiden käytössä läpi yön. Huomioin vain, että se voisi olla auki pidempään ja että kirjasto voisi olla auki huomattavasti pidempään. Tämä vaatisi tietysti lisää henkilökuntaa ja resursseja myös kirjastolle. On hienoa, että ATK-luokkiin pääsee milloin vain. Kiitosta voi antaa silloin kun se on ansaittu. Yliopiston haltuun otto tilana tarkoittaa toki paljon muutakin kuin sitä, että se olisi auki pidempään.
Yliopiston kampus voisi olla huomattavasti viihtyisämpi. Viherkasveja, oleskelutiloja, vaikkapa meditaatio ja rentoutushuone olisivat omiaan yliopistolla.
- Tampereen yliopisto on täynnä lukkoja. Siellä on vaikea liikkua.
- Kuinka muuten voisi ollakaan? Tällaisiahan yliopistot ovat.
- Näin ei toki ole kaikissa yliopistoissa. Esimerkiksi Kanadassa vieraillessani McMaster yliopiston keskeinen tila, student center oli auki läpi yön. Samoin Tampereen yliopistossa voisi olla opiskelijoille yhteinen tila, jossa opiskelijat vosivat vaihtaa mielipiteitään, keskustella ja tutustua toisiinsa. Ainejärjestötila Pinni A:ssa toimiikin tämäntyyppisenä paikkana. Kuitenkin se on pieni tila, kun sitä vertaa siihen, miten ulkomaisissa yliopistoissa koko yliopisto on opiskelijoiden käytössä. Kanadassa Kampus alue loi paljon kiinteämmän opiskeluympäristön muutenkin, mutta mikään ei estä soveltamasta tätä hyvää ideaa Tampereella.
En vaadi, että Tampereen yliopiston Päätalo olisi opiskelijoiden käytössä läpi yön. Huomioin vain, että se voisi olla auki pidempään ja että kirjasto voisi olla auki huomattavasti pidempään. Tämä vaatisi tietysti lisää henkilökuntaa ja resursseja myös kirjastolle. On hienoa, että ATK-luokkiin pääsee milloin vain. Kiitosta voi antaa silloin kun se on ansaittu. Yliopiston haltuun otto tilana tarkoittaa toki paljon muutakin kuin sitä, että se olisi auki pidempään.
Yliopiston kampus voisi olla huomattavasti viihtyisämpi. Viherkasveja, oleskelutiloja, vaikkapa meditaatio ja rentoutushuone olisivat omiaan yliopistolla.
Sunday, September 6, 2009
Ilmastolaki
Ihmistulva -kamppanja järjesti kiinnostavan mielenilmauksen sen puolesta, että suomeen saataisiin ilmastolaki. Siksi matkustin Helsinkiin marssimaan uuden ilmastolain puolesta.
Tällä hetekellä Suomen hallituksella ei ole selkeää ja kattavaa ilmastolakia. Ilmastolaki Nyt -kampanjan tarkoituksena on saada sellainen laki, jossa 5 % kasvihuonepäästöjä supistetaan joka vuosi.
Paikalla oli noin 1500 ihmisen joukko eduskuntatalon portailla. Ihmistulva kampanjan pääarkkitehti olivat Maan ystävät. Ihmistulva projekti jatkuu edelleen.
Ihmistulva herätti miettimään selkeitä ja konkreettisia keinoja myös yliopiston vihertämiseksi: Yliopiston tasolla hyvä keino ilmastoasioihin puuttumiseen olisi vihreän sähkön käyttöönotto yliopistolla.
Tällä hetekellä Suomen hallituksella ei ole selkeää ja kattavaa ilmastolakia. Ilmastolaki Nyt -kampanjan tarkoituksena on saada sellainen laki, jossa 5 % kasvihuonepäästöjä supistetaan joka vuosi.
Paikalla oli noin 1500 ihmisen joukko eduskuntatalon portailla. Ihmistulva kampanjan pääarkkitehti olivat Maan ystävät. Ihmistulva projekti jatkuu edelleen.
Ihmistulva herätti miettimään selkeitä ja konkreettisia keinoja myös yliopiston vihertämiseksi: Yliopiston tasolla hyvä keino ilmastoasioihin puuttumiseen olisi vihreän sähkön käyttöönotto yliopistolla.
Thursday, September 3, 2009
Ehdotuksia yliopistossa opiskelun parantamiseksi
Miten kahden lapsen yksinhuoltajaäiti tai isä ehtii valmistua viidessä vuodessa, ja samalla elää omaa elämää, kasvattaa lapsia?
Miksi Tampereen yliopistolla ei ole vihreää sähköä?
Mitä konkreettista voisimme tehdä yliopistomme muuttamiseksi? Päätin luoda tämän blogin, kun kävin keskusteluja yliopiston sisällä olevan vihreä vasemmisto ryhmän sisällä. Olen yksi vihreän vasemmiston (ViVa) edarivaaliehdokkaista. Avoimia kysymyksiä koskien yliopiston tulevaisuutta on paljon. Tämä on oire siitä, että jokin on Suomalaisissa yliopistoissa vialla:
- Miksen löydä mistään yliopistolta tilaa, jossa voisin levätä hetken, rentoutua stressistä, tutustua uusiin ihmisiin?
- Pitäisikö meidän yhdessä luoda yliopistosta sivistynyt, älykäs ja kriittinen paikka?
- Miksi tuntuu, että nämä piirteet eivät aidosti, tai ainakaan tarpeeksi, pääse esille nyky-yliopistoss?
Tässä blogissa käsittelen sitä, miten yksittäinen opiskelija voi vaikuttaa yliopistossa tapahtuvaan toimintaan ja sen sisäisiin asioihin. Pyrin siihen, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa yliopiston toimintaan.
Blogini taustalla on huoli siitä, mitä yliopistolle on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Mitä sille vielä tulee tapahtumaan? Viime keväänä hyväksytty yliopistolaki ja sen tuomat vaikutukset ovat yksi etappi yliopiston muuttumisessa yhä yritysmäisemmäksi, nopeammaksi, strassaavammaksi ympäristöksi. Tälle asialle voidaan kuitenkin tehdä jotain. Asialle on mahdollista tehdä paljon. On yhä mahdollista pikkuhiljaa tuoda yliopistolle kiireetön sivistyksen ja ajattelun henki. En tarkoita haihattelua, tai unelmointia. Utopiaa yhteinen yliopistoliike sen sijaan vaatii, jotta yliopisto ideologia voi uudistua hyväään suuntaan. Ehdotan mahdollisimman selviä ja konkreettisia kuntoutustoimia yliopistolle. Siksi esitän mielestäni ensin oleelliset kysymykset, ja annan vastaukset, joiden itse uskon purevan:
- Miten voimme muuttaa yliopistoa sisältäpäin?
- Mitä konkreettista voimme tehdä, jotta Tampereen yliopistossa opiskelijoiden olisi hyvä olla ja opiskella?
Olen miettinyt näihin kysymyksiin seuraavia mahdollisia ratkaisuja. Useat näkökulmat ovat saaneet virikkeensä Vihreän Vasemmiston kokouksissa. Tulen avamaan jokaista kohtaa erikseen tulevissa blogikirjoituksissa:
1 OPISKELU JA TYÖ
- Tamyn on otettava toimeentulokysymykset ensi vuoden keskeiseksi teemakseen. (Tämä pyrkimys löytyy ViVan periaateohjelmasta myös)
- Opintotukea täytyy korottaa. Tämä olisi mahdollista, jos yliopistojen opiskelijat esittäisivät statementin perustulon puolesta. Noin 1000 euron perustulo kaikille mahdollistaisi myös opiskelijoiden kohtuullisen täysipainoisen opiskelun.
Kuten kaikki tietävät tällä hetkellä useimmilla opiskelijoilla ei jää tarpeeksi aikaa opiskeluun töiltä. Opintotuen muutos mahdollistaisi opiskelun.
- Harjoittelu yliopiston ulkopuolella tai sisäpuolella olisi mahdollistettava useammille opiskelijoille. Tämä opettaisi työelämän taitoja ja tietoja. Näin yliopisto opiskelun potentiaali työmarkkinoilla olisi paremmin opiskelijoiden tunnistettavissa siinä tilanteessa, kun työhön siirtyminen lähestyy. Tällä ei kuitenkaan tule olla kiire.
2) VIHREÄ YLIOPISTO
- Vihreä sähkö yliopistolle. Tämä on konkreettinen ja yksinkretainen teko, joka tulee saada läpi yliopistossa. Yliopisto voi tehdä sopimuksen vihreää sähköä tarjoavan firman kanssa.
3) TILAA JA AIKAA OPISKELIJOILLE
- Kiireetön opiskelu. Aion ajaa edustajistossa sitä, että ihmisillä, joilla ei ole aikaa valmistua viidessä vuodessa, olisikin enemmän aikaa. Tähän tarvitaan SYL:lin tuki ja laajempaa keskustelua.
- Sodexo pois yliopistolta. Yliopistolla ei kaivata epäeettisiä yrityksiä. (ViVan periaateohjelma)
- Stressittömyys: Tampereen yliopistoon on saatava opintopsykologeja. Opintopsykologi on henkilö, joka auttaa selvittämään opintojen sotkuja. Helsingin yliopistossa on viisi opintopsykologia, ja heistä on saatu todella paljon hyötyä opiskelijoille.
- Liikunta: Tampereen yliopiston opiskelijoille opintopisteitä liikunnasta. Jyväskylän yliopistossa tämä on käytäntö.
- Yliopisto tilana: yliopiston tilat on saatava paremmin vapaaseen käyttöön. Lepohuoneet tarvitaan takaisin yliopistolle. Yhteinen tila yliopistolle, joka olisi auki pidempään.
4) DIALOGI
Yliopistolakiuudistuksen tiimoilta käyty keskustelu herätti huomamaan, että yliopistoväen välinen dialogi ei ole aina mutkatonta. Opiskelijoiden valta kutistuu uuden yliopistolain myötä entisestään yliopiston hallituksessa.
Meidän täytyy päästä irti ajatuksesta, että emme voisi "vaikuttaa mihinkään". Meidän täytyy oppia rohkeiksi, ja aloittaa dialogi oikeudenmukaisempien opiskelukäytäntöjen puolesta. Pyrkimyksenä on Aito ja Tasavertainen keskustelutilanne opiskelijoiden ja tutkijoiden välillä. Tasavertainen keskusteluyhteys, yliopiston johdon ja tutkijoiden ja opiskeijoiden välillä. Nyt joku varmasti väittää, että kyllä meillä sellainen onkin. Sanoisin tähän, että sen on oltava vielä hiukeasti parempi. Yliopiston johdon on opittava opiskelijoilta. Heidän on opittava ottamaan opiskeljan, professorien, tutkijan, ääni vakavisaan.
Miksi Tampereen yliopistolla ei ole vihreää sähköä?
Mitä konkreettista voisimme tehdä yliopistomme muuttamiseksi? Päätin luoda tämän blogin, kun kävin keskusteluja yliopiston sisällä olevan vihreä vasemmisto ryhmän sisällä. Olen yksi vihreän vasemmiston (ViVa) edarivaaliehdokkaista. Avoimia kysymyksiä koskien yliopiston tulevaisuutta on paljon. Tämä on oire siitä, että jokin on Suomalaisissa yliopistoissa vialla:
- Miksen löydä mistään yliopistolta tilaa, jossa voisin levätä hetken, rentoutua stressistä, tutustua uusiin ihmisiin?
- Pitäisikö meidän yhdessä luoda yliopistosta sivistynyt, älykäs ja kriittinen paikka?
- Miksi tuntuu, että nämä piirteet eivät aidosti, tai ainakaan tarpeeksi, pääse esille nyky-yliopistoss?
Tässä blogissa käsittelen sitä, miten yksittäinen opiskelija voi vaikuttaa yliopistossa tapahtuvaan toimintaan ja sen sisäisiin asioihin. Pyrin siihen, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa yliopiston toimintaan.
Blogini taustalla on huoli siitä, mitä yliopistolle on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Mitä sille vielä tulee tapahtumaan? Viime keväänä hyväksytty yliopistolaki ja sen tuomat vaikutukset ovat yksi etappi yliopiston muuttumisessa yhä yritysmäisemmäksi, nopeammaksi, strassaavammaksi ympäristöksi. Tälle asialle voidaan kuitenkin tehdä jotain. Asialle on mahdollista tehdä paljon. On yhä mahdollista pikkuhiljaa tuoda yliopistolle kiireetön sivistyksen ja ajattelun henki. En tarkoita haihattelua, tai unelmointia. Utopiaa yhteinen yliopistoliike sen sijaan vaatii, jotta yliopisto ideologia voi uudistua hyväään suuntaan. Ehdotan mahdollisimman selviä ja konkreettisia kuntoutustoimia yliopistolle. Siksi esitän mielestäni ensin oleelliset kysymykset, ja annan vastaukset, joiden itse uskon purevan:
- Miten voimme muuttaa yliopistoa sisältäpäin?
- Mitä konkreettista voimme tehdä, jotta Tampereen yliopistossa opiskelijoiden olisi hyvä olla ja opiskella?
Olen miettinyt näihin kysymyksiin seuraavia mahdollisia ratkaisuja. Useat näkökulmat ovat saaneet virikkeensä Vihreän Vasemmiston kokouksissa. Tulen avamaan jokaista kohtaa erikseen tulevissa blogikirjoituksissa:
1 OPISKELU JA TYÖ
- Tamyn on otettava toimeentulokysymykset ensi vuoden keskeiseksi teemakseen. (Tämä pyrkimys löytyy ViVan periaateohjelmasta myös)
- Opintotukea täytyy korottaa. Tämä olisi mahdollista, jos yliopistojen opiskelijat esittäisivät statementin perustulon puolesta. Noin 1000 euron perustulo kaikille mahdollistaisi myös opiskelijoiden kohtuullisen täysipainoisen opiskelun.
Kuten kaikki tietävät tällä hetkellä useimmilla opiskelijoilla ei jää tarpeeksi aikaa opiskeluun töiltä. Opintotuen muutos mahdollistaisi opiskelun.
- Harjoittelu yliopiston ulkopuolella tai sisäpuolella olisi mahdollistettava useammille opiskelijoille. Tämä opettaisi työelämän taitoja ja tietoja. Näin yliopisto opiskelun potentiaali työmarkkinoilla olisi paremmin opiskelijoiden tunnistettavissa siinä tilanteessa, kun työhön siirtyminen lähestyy. Tällä ei kuitenkaan tule olla kiire.
2) VIHREÄ YLIOPISTO
- Vihreä sähkö yliopistolle. Tämä on konkreettinen ja yksinkretainen teko, joka tulee saada läpi yliopistossa. Yliopisto voi tehdä sopimuksen vihreää sähköä tarjoavan firman kanssa.
3) TILAA JA AIKAA OPISKELIJOILLE
- Kiireetön opiskelu. Aion ajaa edustajistossa sitä, että ihmisillä, joilla ei ole aikaa valmistua viidessä vuodessa, olisikin enemmän aikaa. Tähän tarvitaan SYL:lin tuki ja laajempaa keskustelua.
- Sodexo pois yliopistolta. Yliopistolla ei kaivata epäeettisiä yrityksiä. (ViVan periaateohjelma)
- Stressittömyys: Tampereen yliopistoon on saatava opintopsykologeja. Opintopsykologi on henkilö, joka auttaa selvittämään opintojen sotkuja. Helsingin yliopistossa on viisi opintopsykologia, ja heistä on saatu todella paljon hyötyä opiskelijoille.
- Liikunta: Tampereen yliopiston opiskelijoille opintopisteitä liikunnasta. Jyväskylän yliopistossa tämä on käytäntö.
- Yliopisto tilana: yliopiston tilat on saatava paremmin vapaaseen käyttöön. Lepohuoneet tarvitaan takaisin yliopistolle. Yhteinen tila yliopistolle, joka olisi auki pidempään.
4) DIALOGI
Yliopistolakiuudistuksen tiimoilta käyty keskustelu herätti huomamaan, että yliopistoväen välinen dialogi ei ole aina mutkatonta. Opiskelijoiden valta kutistuu uuden yliopistolain myötä entisestään yliopiston hallituksessa.
Meidän täytyy päästä irti ajatuksesta, että emme voisi "vaikuttaa mihinkään". Meidän täytyy oppia rohkeiksi, ja aloittaa dialogi oikeudenmukaisempien opiskelukäytäntöjen puolesta. Pyrkimyksenä on Aito ja Tasavertainen keskustelutilanne opiskelijoiden ja tutkijoiden välillä. Tasavertainen keskusteluyhteys, yliopiston johdon ja tutkijoiden ja opiskeijoiden välillä. Nyt joku varmasti väittää, että kyllä meillä sellainen onkin. Sanoisin tähän, että sen on oltava vielä hiukeasti parempi. Yliopiston johdon on opittava opiskelijoilta. Heidän on opittava ottamaan opiskeljan, professorien, tutkijan, ääni vakavisaan.
Subscribe to:
Posts (Atom)
